Pahaa on ympärillä liikaa.

Lehdissä uutisoidaan koko ajan, monta kertaa päivässä kuinka lapsia, vanhuksia, kehitysvammaisia, eläimiä pahoinpidellään....

Siis oikeesti MITÄ VITTUA. Mitä on tapahtunut, missä on se huolettomuus kun sait kävellä keskellä kirkasta päivää pelkäämättä mitään. Mihin on hävinnyt se seesteisyys, kun olit huolettomana kun lapsesi on ulkona.

Voidaanko enää luottaa siihen että lastenlapset saavat elää kotimaassaan rauhassa. Voinko mä itse hengailla rollaattorini kanssa tuolla ilman että mun täytyy vetää nitroja viiden minuutin välein, kun pelkään millon puukko tulee ristiselkään. Voiko eläimet enää elää rauhassa ja nauttia vanhuudestaan, vai pelkääkö nekin milloin ne sumputetaan ja upotetaan tiiliskivien kanssa järveen....

Mulla on ajatukseni ja ärtymykseni, pelkoni ja vihani. Jokaisella meistä on. Mutta eihän se anna mulle lupaa puukottaa ketä milloinkin ja milloin huvittaa. Tai vetää turpaan vastaantulevaa eläkeläistä. Tai kohdella koiraani miten mua huvittaa.

Ihmismieli on vääristynyt hyvin pahasti. Ihmismieli on pahasti sairas. Onko munkin mieli pahasti sairas, jos menen tappeluun väliin, tai puutun pahoinpitelyyn. Mä luultavasti saisin siitä syytteen.

Suomen oikeuslaitos ei uskalla jakaa oikeudenmukaisia tuomioita, pelkäävät. Suomen laki on vääristynyt.

Valitettavasti kaikki ei ole niin vaaleanpunaista, mitä halutaan nähdä.

Mainostetaan rauhaa ja rakkautta ----> valitettavasti se ei taida onnistua.

Hymyillään ja halaillaan, ollaan empaattisia ---------> hups mikäs se siellä pisti, katos vaan, puukko lapaluiden välissä.

Älä kerro kellekkään -------> hei oletko sä kuullut, mä en kyyl sais tätä kertoa, mutta älä kerro että kerroin tän.