FB_IMG_1622130611959.jpg

Tuo kuva liittyy vahvasti kirjoitukseeni, mielleyhtymä kuvasta ja hammaslääkäristä, sai melkein pyörtymään jo sisään tultaessa....

 

Kun sä olet vuosia (5 tai 6 v )sitten satuttanut hampaas kivettömäksi mainittuun oliiviin, niin että alahammas lohkee kuin myös vastaava ylähammaskin, mutta et vaan voi mennä hammaslääkäriin. Kun se kipuilee, sä tunget sinne lohjenneeseen hampaaseen kipulääkettä mössättynä... kun sä et edes tajua että sitä särkee, koska joudut kiskomaan migreenipillereitä, tai murtuneen käden takia coodeja.... 

Kun jäät lomalle, eikä muihin kipuihin  tarvitse kiskoa pillereitä, sä huomaat kuinka kipeä on sun poski,korva, koko vasen puoli päästä on kuin jyrsitty poralla... sun vaan on pakko edes yrittää soittaa hammaslääkäriin... 

Mä tein sen taas, niinkuin ennenkin, soitan ja katkaisen puhelun, yritän hengittää, pyyhin kyyneleet ja yritän hengittää taas.... soitan ja katkaisen puhelun, yritän hengittää... monta kertaa.... viimein Kun uskallat kuunnella hammaslääkärin vastauksen, mutta et saa itkultas sanottua mitään, pyydät vaan anteeks....

Ihan rauhassa, ei oo kiirettä... jonka jälkeen yrität taas puhua.... Taas kuulet hammaslääkärin sanat ihan rauhassa ei ole kiirettä....

Kun asia on jollain lailla tullut lääkärille selväksi, että nyt on vaan tultava, alkaa hän ystävällisesti luettelemaan aikoja, juu en pääse on muu lääkäri, juu en pääse on röntgen.... kunnes kuulet oman suun sanovan joo, tuun sitten silloin...

Se päivä tulee kun pitäis mennä...mietin millä verukkeella peruisin ajan, ja itken koko aamun... menen suihkuun rauhoittumaan, ja vanuttelen ja vetkuttelen... Minä joka olen AINA jokapaikassa tarpeeksi ajoissa, olin tällä kertaa 1 min vaille sovittua aikaa....

Tärinä on hirvee, sanat ei tule suusta, kyyneleet valuu pitkin poskia,  pyörryttää.... 

Vaikka hammaslääkäri oli hyvä, selitti kaiken, ja höpötti niitä näitä mun makoillessa tuolissa, venyttelin hiusdonitsia niin että sillä ei enää tee mitään, pelko on edelleen, vaikka puudutuspiikit toimivat, mikään ei sattunut.

Mutta voitin jo jonkun verran taas tällä kertaa itseäni... hammaslääkärini ymmärsi tilanteeni erittäin hyvin. Ei tuputtanut heti uutta aikaa, antaa minun käsitellä tätä keissiä ensin...

Uskon ja luotan siihen että tulet uudelleen, ei ole mitään kiirettä ...

Toivoisin että voisin joskus mennä hammaslääkäriin niin että lämps terve, tulin tarkastukseen... siihen on pitkä matka. Tuskin koskaan pääsen siihen.. tai jos olis rahaa, vois hoidattaa nukutuksessa, toki sekin vaatisi sen että uskallan tilata ajan....

Ehkä joskus, tai sitten ei koskaan....